Terveisiä talvilomalta ja aurinkoiselta Gran Canarialta! Stressikäyräni oli ennen reissua aika lailla tapissa monestakin syystä – kirjoitin siitä edellisessä postauksessani – mutta nyt onnistuneen loman jälkimainingeissa mieli on levollinen ja olo totaalisen rentoutunut.
Nautin lomalla eniten hetkessä elämisestä ja yksinkertaisesta elämästä: Valosta, lämmöstä, auringon kimalluksesta aalloilla ja hennosta tuulenvireestä iholla. Siitä, että saa syödä ja nukkua hyvin, uida ja ulkoilla sydämensä kyllyydestä. Siitä, että on aikaa kierrellä ympäriinsä ja katsella uusia paikkoja ja kauniita maisemia, kuunnella aaltojen kohinaa ja tuijottaa merellä seilaavia veneitä. Saa istua valmiiseen ruokapöytään ja nauttia leppoisasta yhdessäolosta omien rakkaiden kanssa.
Kanarian saarilla on paljon upeita kohteita ja moni miettii varmasti, mihin niistä kannattaisi matkustaa. Saarten sekamelska tuntuu melkoiselta etenkin, jos ei ole koskaan käynyt Kanarialla. Samaa mekin pähkäilimme. Kahlasimme läpi kaikki tärkeimmät kohteet ja lopulta valinta oli selvä. Viime vuonna vietimme lokoisan talvilomanTeneriffalla Los Gigantesissa, joten nyt oli toisen saaren vuoro.
Matkakohteemme Puerto Rico Gran Canarian lounaisrannikolla osoittautui nappivalinnaksi. Paikka hurmasi koko perheen. Tässä syitä siihen, miksi.
Valo ja lämpö
Gran Canarian eteläosissa on ikuinen kesä, ja lämpötilanvaihtelut niin kesän ja talven kuin päivän ja yönkin välillä ovat pieniä.
Sää on Puerto Ricossa talvella miellyttävän lämmin ja juuri sopiva itseni kaltaiselle ei-hirveän-kuumassa-viihtyvälle. Helmikuisen lomaviikkomme aikana lämpöä oli noin +20 – +27 astetta päivisin. Varjossa lämpötila kipuaa harvoin paljon yli 20 asteen, mutta auringossa on selvästi kuumempaa. Merituuli kuitenkin vilvoittaa mukavasti kuuminakin päivinä.
Viileämpiä aamuja ja iltoja varten meillä oli mukana pitkät housut ja lapsilla hupparit, miehellä ja minulla puuvillaneuleet. Kylmä ei ollut silloinkaan. Lämpötila laskee öisin harvoin alle 15 asteen.
Lomalaiselle täydellistä on se, että aurinko paistaa Puerto Ricossa lähes jatkuvasti. Meille osui vain yksi puolikas päivä, jolloin taivas peittyi ohueen pilveen. Teki oikeastaan ihan hyvää huilata hetki auringosta. Sadetta ei tullut Puerto Ricossa matkamme aikana pisaraakaan.
Meri
Rakastan merta. Nautin siitä, kun saan katsella merelle, haistella sen tuoksua, kuunnella aaltojen loisketta ja tuntea mereltä puhaltavan tuulen iholla. Tykkään myös uimisesta, ja tälläkin reissulla uida polskuttelin kaksi kertaa päivässä joka päivä – en tosin aina meressä, vaan myös hotellin uima-altaassa, joka sijaitsi upealla paikalla meren äärellä.
Puerto Ricon vetonaula on noin 400 metriä pitkä hiekkaranta. Sen kummassakin päässä on satama, toisessa huvivenesatama, toisessa jahtisatama. Hevosenkengän muotoista poukamaa ympäröivät aallonmurtajat, joista pääsee näppärästi rappusia pitkin mereen.
Meidän perhe ei erityisemmin viihdy hiekkarannalla, joten pulahdimme mereen aallonmurtajalta. Vesi oli noin 19 astetta lämmintä ja ihanan virkistävää. Suojaisan poukaman tyynessä vedessä oli hyvä ja turvallista uida.
Kävelymatkan päässä sijaitsee myös Playa de Amadores, yksi Gran Canarian hienoimmista rannoista. Sitä kävimme vain katsomassa, sillä totesimme, ettei kannata lähteä merta edemmäs kalaan (uimaan).
Leppoisa lomatunnelma
Biletystä ja yöelämää kaipaavalle Puerto Rico ei ole paras mahdollinen matkakohde, sillä yöelämä on melko olematonta. Itse nautin nimenomaan paikan leppoisasta ja rauhallisesta tunnelmasta niin päivällä kuin yölläkin. Saimme nukkua rauhassa ilman minkään sortin meteliä.
Ravintoloita, baareja ja ostosmahdollisuuksia Puerto Ricossa on kuitenkin ihan kiitettävästi. Olimme varanneet hotellista puolihoidon, joten ravintoloiden tarjonta jäi katsastamatta. Lähimmässä DinoSol supermercados -kaupassa sen sijaan asioimme tiuhaan. Hinnoista muistan parhaiten viiden litran vesipönikän, jollainen meidän piti ostaa melkein päivittäin. Se maksoi 1,50 euroa.
Rannan edustalla kulkee viehättävä Paseo Marítimo-rantapromenadi, jolla oli mukava kävellä. Venehullu mies viihtyi myös satamassa ja olisi jaksanut katsella veneitä ja hotellin parvekkeelta näkyvän korjaustelakan toimintaa väsymättä vaikka kaiket päivät. Satamasta voi lähteä myös risteilylle tai veneretkelle vaikkapa valaita tai delfiinejä katselemaan, jos sellainen kiinnostaa.
Korkeuserot
Puerto Rico on rakennettu pääasiassa vuoren rinteelle, joten maasto on mäkistä ja korkeuserot suuria. Jonkun mielestä tämä voi olla huono puoli, mutta minusta se on plussaa: kipuaminen on hyvää hyötyliikuntaa, eikä pääse kunto rapistumaan lomallakaan.
Jos liikkuu vain alhaalla rannan ja sataman ympäristössä, saa taapertaa tasamaalla. Majoituimme pienvenesataman vieressä, joten hotellille ei tarvinnut kiivetä. Huoneemme sijaitsi kuitenkin kuudennessa kerroksessa, joten mekin pääsimme haastamaan jalkalihaksia.
Kuinkahan monta kertaa päivässä kapusin portaita alas ja ylös? Hotellissamme oli hauskat ulkoportaat, joiden toisella puolella oli uljas kallio. Itse asiassa koko rappukäytävä oli avointa ulkotilaa, joten siellä liikkuessa sai nuuhkia raitista ilmaa. Olihan hotellissa toki hissikin, mutta sitä emme juuri käyttäneet.
Kävimme katselemassa maisemia Puerto Ricon vuorella, jossa on paljon hotelleja. Totesimme, että onneksi emme näin meren ystävinä varanneet majoitusta vuorelta. Vuorelta on jonkin verran matkaa rannalle ja mereen eikä sieltä ihan jokaisen pikkuasian takia olisi jaksanut rahtautua alas. Toisaalta, maisemat olivat sieltäkin hienot ja kuulemani mukaan patikkapolut lähtevät ihan vierestä. Ehkä pitää joskus toiste kokeilla vuorella olevaa hotellia.
Hyvät yhteydet
Lentomme laskeutui Las Palmasin lähellä sijaitsevalle Gandonlentokentälle, josta vuokrasimme auton viikoksi. Lentokentältä hurautimme Puerto Ricoon 40 minuutissa saaren länsi- ja eteläreunaa myötäilevää GC-1-moottoritietäpitkin.
Gran Canaria on automatkailijan kannalta ihanteellisen kokoinen saari ja vuokra-autolla on helppo tutustua saaren nähtävyyksiin. Puerto Ricosta ajaa nopeasti moottoritietä pohjoiseen esimerkiksi Las Palmasiin. Saarella on myös paljon käppyräisiä ja haastavia vuoristoteitä, joiden ajaminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa. Isot tiet olivat hyviä, liikenne sujui kokemuksemme mukaan jouhevasti ja liikennesääntöjä noudatettiin varsin hyvin.
Ajelussa parasta oli nähdä, miten monet kasvot Gran Canarialla on. Puerto Ricossa paistoi aurinko ja oli lämmintä, mutta ylhäällä vuoristossa tihkutti vettä ja oli viileää. Mutta maisemat olivat vuorilla upeita, samoin sateenkaari, jonka näimme auton ikkunasta.
Kun laskeuduimme taas alas vuoristosta ja ajelimme etelään, tutustuimme ehkä koko matkan vaikuttavimpaan nähtävyyteen, Maspalomasin dyyneihin. Ne levittäytyvät neljän neliökilometrin kokoiselle alueelle ja takana kimalsi Atlantin valtameri.
Etenkin perheen nuoriso oli hiekka-aavikosta haltioissaan. Mies ei dyyneistä niin paljon tykännyt, kun tuuli pöllytti hiekkaa silmiin, nenään ja suuhun. Dyynit muuttavatkin hiljalleen muotoaan tuulen tanssittaessa hiekkaa joka suuntaan.
Etenkin perheen nuoriso oli hiekka-aavikosta haltioissaan. Mies ei dyyneistä niin paljon tykännyt, kun tuuli pöllytti hiekkaa silmiin, nenään ja suuhun. Dyynit muuttavatkin hiljalleen muotoaan tuulen tanssittaessa hiekkaa joka suuntaan.
Las Palmas puolestaan osoittautui vilkkaaksi suurkaupungiksi, jonka kilometrien pituista rantaa tuuli ja aallot löylyttivät. Historiallisessa keskustassa sijaitsevan Catedral de Santa Anan tornista oli hyvät näkymät kaupungin kattojen ylle.
Kaupungissa oli mielenkiintoista käydä, mutta viikkoa en olisi siellä viihtynyt. Pieni Puerto Rico suojaisine poukamineen miellyttää minua enemmän.
Kaupungissa oli mielenkiintoista käydä, mutta viikkoa en olisi siellä viihtynyt. Pieni Puerto Rico suojaisine poukamineen miellyttää minua enemmän.
Noin 14 kilometrin päässä Puerto Ricosta sijaitseva viehättävä Puerto de Mogan oli myös kiva vierailukohde, joskin ehkä vähän ylimainostettu. Kanarian Venetsiaksi kutsuttu kylä on saanut lempinimensä satama-alueen kanaaleista ja silloista, mutta laskuveden aikaan ne eivät kovin kummoisilta näyttäneet. Mutta olihan paikka ihan kaunis ja aika romanttinen.
Marina Suites ja ihanin uima-allas ikinä
Lopuksi vielä Puerto Ricon helmi, Marina Suites -huoneistohotelli, josta olimme varanneet kaksion viikoksi. Moderni merihenkinen huoneistohotelli sijaitsee upealla paikalla Puerto Ricon huvivenesataman läheisyydessä ja kivenheiton päässä rannalta. Tykästyin hotelliin niin, että voisin matkustaa Puerto Ricoon pelkästään sen takia. Hotelli oli meidän tarpeisiimme täydellinen.
Asuimme tilavassa, moderniin merihenkiseen tyyliin sisustetussa huoneistossa, jonka koko oli huikeat 70 neliömetriä. Kaksiossamme oli iso makuuhuone ja vielä isompi olohuone, keittonurkkaus, siisti kylpyhuone ja iso parveke. Me aikuiset nukuimme makuuhuoneessa ja lapset olohuoneessa, jossa oli kaksi mukavaa lisävuodetta.
Siivooja kävi joka päivä järjestämässä tavarat ja puhdistamassa paikat. Hän pyyhki jopa parvekkeen lasikaiteen. Siisteydestä pidettiin hotellissa muutenkin hyvää huolta, ja koko ajan oli joku siivoamassa jossakin jotakin.
Kuudennen kerroksen parvekkeelta oli huikeat näköalat merelle, satamaan ja uima-altaalle. Ja kyllä me niistä nautimmekin. Aurinko paistoi parvekkeelle päivästä iltaan ja varsinkin ilta-auringossa maisema oli henkeä salpaavan kaunis.
Myös uima-altaan sijainti oli upein, mitä olen ikinä nähnyt. Kun uin altaassa, tuntui kuin olisin uinut meressä. Näkymät merelle olivat esteettömät.
Aloitin jokaisen päivän aamu-uinnilla ja nautin niin, etten olisi malttanut lopettaa. Välillä lilluin vain paikallani ja tuijotin merta. Mieleni oli totaalisen rentoutunut. Oli mukava nähdä, miten myös lapset nauttivat avarasta merimaisemasta.
Allasalueen edustalla aivan meren ääressä oli rauhallinen, vain aikuisille tarkoitettu maisematasanne muutamine tuoleineen. Siellä oli mukavaa istuskella ja uppoutua omiin ajatuksiin. Kuvia siitä onkin jo vilahdellut tuolla edellä.
Aloitin jokaisen päivän aamu-uinnilla ja nautin niin, etten olisi malttanut lopettaa. Välillä lilluin vain paikallani ja tuijotin merta. Mieleni oli totaalisen rentoutunut. Oli mukava nähdä, miten myös lapset nauttivat avarasta merimaisemasta.
Allasalueen edustalla aivan meren ääressä oli rauhallinen, vain aikuisille tarkoitettu maisematasanne muutamine tuoleineen. Siellä oli mukavaa istuskella ja uppoutua omiin ajatuksiin. Kuvia siitä onkin jo vilahdellut tuolla edellä.
Merihenkinen raikas sisustus ulottui läpi koko hotellin ja siellä täällä oli hauskoja teemaan sopivia yksityiskohtia, esimerkiksi veneiden pienoismalleja porraskäytävän seinällä.
Aamiaisen söimme meripaviljongissa rannalla ja illallisen hotellin viihtyisässä ravintolassa. Tarjonta oli monipuolista ja värikästä ja ruoka maistui meille mainiosti. Olen itse kasvisten ja kalan ystävä ja laskeskelin, että söin joka päivä vähintään neljää eri kalalaatua, lukemattomista eri kasviksista ja hedelmistä puhumattakaan.
Hienokaan hotelli ei kuitenkaan ole minusta viihtyisä, jos henkilökunta on tympeää tai etäistä. Tässä hotellissa siitä ei ollut huolta. Kaikki työntekijät respasta hovimestariin ja siivoojasta allasvahtiin olivat aidon ystävällisiä, huomaavaisia ja aina niin hyväntuulisia, että tunsin oloni todella tervetulleeksi. Kaikki tervehtivät, kyselivät kuulumisia ja toivottivat mukavaa päivää.
Kun saavuimme hotellille, respa tarjosi kuohuviiniä ja vettä, ja kun lähdimme, hän halusi antaa vesipullon mukaamme. Kerran meille jopa soitettiin huoneeseen ja kysyttiin, onko kaikki hyvin. Mies vastasi, että ”yes, we are very happy”.
Hei. Kiitos ihanasta kirjoituksesta ja kuvista! Olen varannut Marina Suitesta yöpymisen hiihtolomallemme. Kuinka pitkä matka oikeasti on uimarannalle? Hotellin sivun mukaan 400 m, mutta googlemapsin mukaan 950 m. Kuinka pitkä matka on lähimpääm ruokakauppaan? En nimittäin varannut edes aamupalaa. Kiitos jo etukäteen vastauksestasi 🙂
Heippa! Kiitos, kiitos, kiva jos tykkäsit <3 Ja mukavaa, että lähetit meiliä, kun tämä viesti oli jostain syystä juuttunut julkaisumuurin taakse. Rannalle on juurikin tuo puoli kilsaa viiva kilsa riippuen siitä, pulahdatko mereen aallonmurtajalta vai käveletkö varsinaiselle rannalle asti. Hmm, ruokakauppaan taisi olla puolisen kilsaa, jos en väärin muista.
Ihanaa reissua teille!