Saanko esitellä, uusi keittiömme!

Kaupallinen yhteistyö: Keittiömaailma, Stala ja Damixa

Voi että olen odottanut tätä hetkeä: pääsen vihdoin käyttämään, ja tietenkin ihastelemaan uutta keittiötämme. 

Uutuuden viehätys on vielä niin voimakas, että viipyilen välillä pelkästään fiilistelemässä keittiössä. Nuuhkin uuden tuoksua, koskettelen pintoja, näppäilen valoja ja availen kaappeja ihan vain huvikseni. On tämä vain niin paljon kauniimpi, valoisampi, modernimpi ja toimivampi kuin vanha keittiömme. Entiseen keittiöömme voit kurkata täällä.

Vanhassa keittiössämme vallitsi erikokoisten kaappien sekamelska. Keittiön ilme muuttui rauhallisemmaksi, kun kaapit vaihdettiin leveämpiin ja kaappikokoja selkeytettiin. Kaappien ovimalli on Neve 961 maalattu valkoinen mdf A la Carte -mallistosta. Vedin on lankavedin SK25.

Yläkaapit ovat hieman aiempaa korkeammalla, joten välitila kasvoi. Tuntuu, että tasolla on enemmän tilaa, vaikka todellisuudessa taso on samankokoinen kuin ennenkin.

Leveisiin alalaatikoihin mahtuu runsaasti ruuanlaittovälineitä ja muuta tavaraa. Jokaisen laatikon pohjalla on kumimatto, joka pitää tavarat näppärästi paikoillaan. Myös jätelajitteluastiat ovat vetolaatikossa. Vanhassa keittiössä piti ensin avata roskiskaapin ovet ja vetää sitten jätevaunu esiin, nyt kaikki tapahtuu yhdellä vedolla.

Alakulmakaapissa on karuselli, josta on kätevää pyöräyttää pannut ja vuoat esiin.

Tasoksi valitsimme helppohoitoista laminaattia. Taso on tilausmallistosta: laminaattitaso numero 612, joka muistuttaa kvartsikomposiittitasoa ja on mielestäni todella kaunis. Halusin kevyen, ohuen tason, ja uusi tasomme onkin vain 20 millimetrin paksuinen. Vanha oli tuplasti paksumpi.

Tumma taso tuo kivasti särmää ja kontrastia valkoiseen keittiöön. Lapset tykkäävät erityisesti siitä, että taso on ”pehmeämpi kuin vanha”. Entinen graniittitasomme oli kova ja astiat ja aterimet kolahtivat ja kilisivät iloisesti, kun niitä laski – tai tiputti – tasolle.

 Välitilassa on kiiltävän valkoinen Alumocci-levy: neljän millimetrin vahvuinen komposiittilevy, jonka molemmin puolin on alumiinikerros. Levyssä on sileä pinta, joka on helppo pitää puhtaana.

Alumiinilevy heijastelee mukavasti valaisimista ja vastapäisestä ikkunasta tulevaa valoa, mutta ei kuitenkaan häikäise. Se myös vaihtaa hauskasti väriä: välillä levy näyttää valkoiselta, välillä sinertävän harmaalta riippuen valaistuksesta ja siitä, paljonko tasosta heijastuu harmaata seinään.

Välitilassa, kaappien alapuolella kulkee LED-valonauha, joka valaisee hyvin työtasoa. Valoja säädetään kevyellä hipaisulla nauhassa olevasta painikkeesta.

Myös pistorasiat vaihdettiin modernimpaan malliin ja pois seinästä. Nyt ne ovat kaappien alapinnalla. Töpselin laittaminen pistorasiaan vaatii vähän kumartelua, mutta ei aiheuta normitaipuisalle ihmiselle ongelmia.

Halusin ehdottomasti mallin, jossa on ison altaan lisäksi pieni kaatoallas. Se on osoittautunut alusta asti näppäräksi. Jopa lapset ovat keksineet, että tyhjän, pestyn maitotölkin voi laittaa valumaan pikkualtaaseen ilman, että se haittaa astioiden huuhtelua ison altaan puolella. Suuri allas on niin iso, että isotkin kattilat ja pannut on helppo tiskata ilman, että vettä roiskuu ympäri tasoa.

Altaan mukana tuli design-sihti, siro vaijeripohjaventtiili ja puhdistussieni. Tulpan saa kätevästi kiinni ja auki kiertämällä altaan reunalla olevasta nupista.

Kulmikkaan komposiittialtaan pariksi valitsimme pehmeästi muotoillun, C-juoksuputkella varustetun Damixan Space-hanan. Hana on tanskalaista muotoilua ja keittiömme kruunu. Olen siihen(kin) aivan ihastunut. Korkean hanan alla on helppo huuhtoa ja tiskata isompiakin astioita.

Liesikupu on valkoinen Franken Slimline, jossa on huippuimurin ohjaus. Vanhaan, rohjoon liesikupuumme verrattuna tämä on kuin koru. Liesikuvussa on luonnollisesti valo sekä sulkuläppä, jolla voi tehostaa joko kosteantilan tai keittiön poistoa. Liesikuvun voi vetää sulavasti esiin tai työntää tarvittaessa piiloon.

Kodinkoneista vaihdoimme lieden, uunin, astianpesukoneen ja mikron. Ne ovat kaikki integroitavia.

Lietenä meillä on nyt tehokas ja turvallinen induktiokeittolevy ja sen alapuolella tilava monitoimiuuni. Lieteen ja sillä kokkailuun palaan vielä lähiaikoina. 

Integroitava astianpesukone heijastaa lattiaan punaisen valon, kun kone on käynnissä. Kun ohjelma on pessyt astiat valmiiksi, kone pompauttaa itsensä auki. Ensimmäisellä kerralla säikähdin, kun tiskikone yhtäkkiä aukesi. Onhan tuo avaustoiminto ihan käytännöllinen. Ei tarvitse itse olla päästelemässä höyryjä ulos.

Mikro on nyt korkeammalla kuin aiemmin. Aluksi tuntui vähän hankalalta kurkotella sinne, mutta nopeasti siihen tottui. Lapsetkin ovat jo niin pitkiä, että heidän on helppo käyttää kalusteisiin upotettua mikroa.

Vanhasta keittiöstä uuteen periytyivät lempparituolini, Ton-tuolit, sekä ruokapöytä ja Kuplat-valaisin. Myös jää- ja pakastinkaappi saivat lisää armonaikaa, sillä ne eivät vielä ole hirveän vanhoja. Saimme hieman säästettyä, kun emme samassa rytäkässä lähteneet niitäkin uusimaan.

Ihan koko keittiö ei tullut kerralla valmiiksi. Muutamat naarmuuntuneet ovet pitää vielä vaihtaa ja uunin tuuletin korjata, mutta keittiötoimittaja lupasi hoitaa ne kuntoon heti, kun varaosat saapuvat.

Keittiöstä tuli päivityksen myötä raikkaampi, viihtyisämpi ja toimivampi. Se sopii myös paremmin yhteen olohuoneen ja muun alakerran tyylin kanssa. Remppaprojekti vaati aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta oli ehdottomasti sen arvoista.

ps. Vaihdoimme myöhemmin jääkaapin ja pakastimen. Ruokapöydän yläpuolelle löysin ihanan, ajattoman riippuvalaisimen – kurkkaa täältä, miltä se näyttää.