Hiihtoloma ilman lomaa – sekin rentouttaa

Hiihtoloma ilman lomaa – sellainenkin voi olla rentouttavaa. Vietin viikon omaa laatuaikaa kotona, kun nuoremme olivat lomailemassa Rukalla. Minulla ei ollut lomaa, mutta hiihtoa oli. Tein töitä leppoisaan tahtiin ja nautin hiihtelystä aurinkoisilla laduilla. Tuntui melkein lomalta.

Oletko ollut jo talvilomalla vai onko sellainen kenties vasta edessä? Moni näyttää myös säästävän talvilomapäivänsä johonkin muuhun ajankohtaan. Itse jäin kotiin töihin koululaisten talvilomaviikoksi, kun nuoret pakkasivat kimpsunsa ja kampsunsa ja matkasivat junalla Rukalle laskettelemaan.

Viikkoni oli leppoisa. Heräsin ilman kellonsoittoa, tein töitä kotitoimistossa ja kävin iltapäivisin hiihtelemässä. Yrittäjänä olen siinä onnellisessa asemassa, että voin määrittää omat aikatauluni ja lähteä ladulle tasan silloin, kun haluan.

Vaikka asumme kaupungissa, pääsen hiihtämään käytännössä kotiovelta. Se tuntuu suorastaan ylelliseltä. Lompsin vain sukset kainalossa pienen metsikön ja niityn läpi ja olen ladulla.

Joskus on turha lähteä merta edemmäs kalaan.

Nautin luistavista laduista, auringonpaisteesta, häikäisevistä talvimaisemista, hapekkaasta ilmasta ja liikunnasta. Kun tulin kotiin, kävin lämpimässä suihkussa, söin kaikessa rauhassa ja join kupin kuumaa teetä. Kroppa tuntui hiihdon ja ulkoilun jälkeen ihanan rentoutuneelta. Illalla oli kiva loikoilla sohvalla lempparisarjojen äärellä.

Välillä uppouduin valokuvaamaan kaunista talvea. Kävin myös tanssitunneilla ja tansseissa, valvoin luvattoman myöhään ja vietin viikonloppua miehen ja koiran kanssa mökillä vain 40 kilometrin päässä kotoa.

Suunnittelimme miehen kanssa innoissamme tulevia asuntovaunureissuja. Aiomme kokeilla myös talvivaunuilua, vaikka pääasiassa reissailemme kesäiseen vuodenaikaan.

Jotta oleminen ei olisi liian auvoisaa, lomaton lomaviikkoni päättyi stressipiikkiin. Nuoret olivat tulossa kotiin sunnuntai-iltana yhdentoista jälkeen ja olin luvannut mennä hakemaan heidät rautatieasemalta. Juna jämähti kuitenkin teknisen vian takia keskellä yötä jonnekin Seinäjoen kupeeseen. Vikaa korjailtiin tuntikausia ja nuoret odottivat tuskastuneina junassa ja minä kotona. Lopulta juna nytkähti liikkeelle ja tuli perille, puoli viiden aikaan yöllä!

Loman jälkeisenä maanantaina meillä oli harvinaisen väsynyttä porukkaa.

 

Olen iloinen, jos jaat postauksen ystävillesi tai muille aiheesta kiinnostuneille. Kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *