Juon joka aamu teetä samasta mukista, ja aina mustaa. En ole edes ajatellut, että tuo on rutiini. Arjessa on suorastaan häkellyttävän paljon pieniä, toistuvia, lähes huomaamattomia rutiineita. Rutiineilla on vähän ikävä ja tylsä kaiku, mutta tarkemmin ajatellen ne ovat hirveän hyödyllisiä. Tiedätkö, miksi?
Oletko huomannut, kuinka paljon arjessa on pieniä, toistuvia, lähes huomaamattomia rutiineita? Juon joka aamu teetä samasta mukista, ja aina mustaa teetä. Nappaan lähteissäni saman arkilaukun mukaan. Ostan kaupasta samoja ruokia. Menen samaan aikaan zumbaan, pilatekseen, salille ja tanssitunneille. Pyöräilen samoja, tuttuja reittejä. Laitan sisään tullessani auton ja kodin avaimet samaan sälälaatikkoon.
Pyöräytän nuorelle aamuisin marjasmoothien. Laitan salaatin sekaan samoja, tietynmerkkisiä fetapaloja. Hoidan ihoani samassa järjestyksessä: kasvojen puhdistus, kasvovesi, seerumi, öljy ja voide. Katselen samaa sarjaa Yle Areenasta, Katsomosta tai Netflixistä, kunnes sarja päättyy ja löydän tilalle uuden lempparisarjan.
Olen suorastaan häkeltynyt, kuinka paljon rutiineita minulla tarkemmin ajatellen on. En pidä itseäni rutiini-ihmisenä, vaan pikemminkin luovana inspiraatioihmisenä. Mies on siinä vastakohtani ja vitsailen aina hänelle, kuinka kaavoihin kangistunut hän on. Hän toistaa monia asioita kellontarkasti päivästä toiseen. Lomalla hän onneksi heittää rutiinit romukoppaan ja heittäytyy tekemään asioita eri tavalla.
Aikaa ja vaivaa säästyy
Rutiineilla on vähän ikävä ja tylsä kaiku. Mutta eiväthän rutiinit pahasta ole, päinvastoin. Ajattele, kuinka paljon aivotyötä joutuisit tekemään, jos kaikessa pitäisi valita ja päättää. Juonko aamuteen valkoisesta, punaisesta vai kukikkaasta mukista? Mustaa, vihreää vai valkoista teetä, irto- vai pussiteetä? Menenkö treenaamaan tänään vai huomenna, salille vai jumppaan, mihin aikaan, aamulla vai illalla? Mihin laitan avaimet, laatikkoon, laukkuun, hyllylle vai naulaan, mistä löydän ne?
Rutiinit ovat tuttuja ja turvallisia ja säästävät energiaa. Arki sujuu helpommin, kun ei tarvitse jatkuvasti tehdä päätöksiä. Aivokapasiteettia vapautuu hyödyllisempiin ja mielenkintoisempiin asioihin.
Rutiineiden hyvä puoli on myös se, että ne säästävät ihan mielettömästi aikaa. Huomasin tämän taas yhtenä päivänä, kun en osannut päättää, mitä teen illalla. Pähkäilin ja vatvoin oikeasti koko päivän eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia ja mietin, mitä ratkaisu olisi kannattavin. Aloin jo hermostua itseeni: ei tämä nyt niin iso asia ole! Lopulta kaatosade ratkaisi asian. Tuli huojentunut olo heti, kun sain päätettyä.
Joskus niinkin yksinkertainen asia kuin esimerkiksi kampaajan varaaminen vie ihan kohtuuttomasti aikaa ja energiaa. Menisinkö tällä vai ensi viikolla, tiistaina vai torstaina, päivällä vai illalla, mikä olisi optimi? Mitä enemmän aikoja on tarjolla, sitä vaikeampaa on valita. Jos on vain yksi tai kaksi aikaa, päätös on nopeasti tehty.
Riko niitä
Niin hyödyllisiä kuin rutiinit ovatkin, liika on kuitenkin liikaa. Koska kyllähän rutiinit myös urauttavat ja kangistavat meitä kaavoihin. Olen huomannut, että pienikin muutos totutusta virkistää, vapauttaa ja innnostaa. Aivot tykkäävät, kun ne joutuvat mukautumaan ja saavat oppia uutta. Siksi valitsin tänä syksynä vaikeamman tien.
Olisin voinut jatkaa käymistä tutulla, turvallisella tanssitunnilla, saman ohjaajan opissa, samana iltana kuin ennenkin. Olisin voinut tanssia niitä lajeja, jotka tulevat selkäytimestä ja sujuvat kuin vettä vain, ilman sen suurempaa aivotyötä ja ponnistelua.
Sen sijaan aloin käydä tunneilla, jossa kaikki on uutta ja vaikeaa ja jossa mikään ei suju rutiinilla, ainakaan vielä. Aivoni vain savuavat, kun yritän ymmärtää ja sisäistää kaikkea. Mutta kyllä virkistää, innostaa ja on kivaa!
Lue lisää inspiroitumisideoita näistä postauksistani: