Pelargonit ovat soluttautuneet pihaamme pikkuhiljaa. Nuorempana en voinut kuvitellakaan ostavani näitä perinteisiä mummonkukkia, joita myös oma mummolani oli pullollaan. Vasta nyt olen alkanut ymmärtää niiden ihanuuden.
Edellisenä vuonna meillä oli pihalla yksi pelargoni, viime vuonna kolme. Tänä vuonna, hupsista vaan, suurin osa kesäkukistamme on pelargoneja. En oikein itsekään käsitä, kuinkas tässä näin kävi.
Oli kiva lukea lehdestä, että muutkin ovat tykästyneet pelargoneihin: ne ovat puutarhamyymälöiden suosituimpia kesäkukkia. Eniten myydään peruspelargonioita, mutta erikoislajikkeet ja jännittävät uutuudet ovat kasvattaneet suosiotaan. Valinnanvaraa siis riittää niillekin, jotka eivät peruspelargonista erityisemmin perusta.
Trendikkäitä ovat nyt esimerkiksi riippapelargonit, jotka sopivat upeasti ryöppyäviin ja runsaisiin istutuksiin. Itse tykkään istuttaa niitä myös amppeleihin.
Riippapelargonit kestävät hyvin sadetta eikä kuihtuvia kukintoja tarvitse välttämättä nyppiä. Yleensähän pelargonista kannattaa poistaa kuihtuvat kukinnot, kuten myös kellastuvat lehdet. Ne voi irrottaa sormilla napsauttamalla varren tyvestä poikki.
Mikä pelargoneissa viehättää? Kauniit kukat ja koristeelliset lehdet, koko kesän jatkuva kukinta, useat erilaiset lajikkeet, suuri värien kirjo, monikäyttöisyys ja helppohoitoisuus. En ole itse mikään säntillinen kastelija, mutta onneksi pelargonit ovat kestäviä ja sietävät vähän kuivuuttakin. Itse asiassa pelargoni kestää paremmin kuivuutta kuin liiallista kastelua.
Olen huomannut, että pelargonit kukkivat ja kasvavat niukastikin hoidettuina. Mutta ylenpalttisemmin ne kukoistavat, jos niitä muistaa kastella ja lannoittaa säännöllisesti. Pelargoni kannattaa kastella kerralla kunnolla ja antaa sitten mullan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Aivan rutikuivaksi kasvia ei silti pidä päästää. Kastelutiheys riippuu kasvupaikan lämpötilasta, aurinkoisuudesta, tuulisuudesta ja sateesta.
Jotta pelargonit kukkisivat, ne tarvitsevat runsaasti ravinteita. Lannoitetta voi lisätä kasteluveteen ohjeen mukaan tai käyttää esimerkiksi ravinnepuikkoja. Itse käytän pitkävaikutteisia lannoiterakeita, jotka ovat todella käteviä. Ropsautan pienen tai ison lusikallisen rakeita ruukkuun mullan päälle, josta ne vapautuvat vähitellen kasvin käyttöön. Ja mikä parasta, yksi lannoitekerta riittää koko kesäksi.
Pelargoneille sopii tavallinen kukkamulta tai kesäkukkamulta. Koska pelargonin juuret eivät pidä seisovasta vedestä, ne kannattaa istuttaa ruukkuun, jossa on pohjareikä. Tai jos reikää ei ole, kannattaa tehdä reilu salaojitus kevytsoralla.
Kasvuympäristön suhteen pelargonit vaikuttavat olevan varsin sopeutuvaisia. Ne viihtyvät ainakin meidän pihallamme sekä aurinkoisessa että puolivarjoisassa paikassa ja kukkivat kauniisti molemmissa. Niitä voi myös yhdistellä samaan ruukkuun muiden kukkien kanssa kauniiksi, värikkäiksi asetelmiksi. Viehättävät pelargonit tuovat kesän pihalle.
