Olin tänä kesänä elämäni ensimmäisen kerran Kasnäsissä Kemiönsaaren eteläkärjessä. Ihastuin Kasnäsin upeisiin kallioihin ja hienoon sijaintiin Saaristomeren kupeessa. Paikasta pääsee näppärästi moniin idyllisiin saariin veneellä tai maksuttomilla yhteysaluksilla.
Haaveilimme Kasnäsin reissusta veneilyhullun mieheni kanssa useana kesänä, mutta matka tyssäsi milloin mihinkin, myrskyisään säähän, aikataulumuutoksiin, täyteen buukattuun hotelliin. Tänä kesänä meitä vihdoin onnisti ja pääsimme leppoisalle kolmen vuorokauden lomalle Kemiönsaaren kärkeen.
Jos haluat hotelliin, varaa ajoissa
Varasimme hotellihuoneen hyvissä ajoin, toista kuukautta etukäteen, sillä Kasnäs tuntuu olevan todella suosittu kesäsesongin aikana. Sää oli varausvaiheessa vielä arvoitus, mutta päätimme ottaa riskin. Kun matkamme heinäkuun loppupuolella alkoi, säidenhaltija osoittautui suopeaksi. Aurinko paistoi aamusta iltaan, tuuli oli heikkoa ja lämpötila pysytteli 22–24 asteessa koko kolmen vuorokauden lomamme ajan.
Vaikka majoituimme hotellissa, otimme myös veneen mukaan ja kuljetimme sen trailerilla Kasnäsin suojaisaan vierasvenesatamaan. Mies oli aivan liekeissä monipuolisesta ja eloisasta, täyden palvelun satamasta ja sen hyvästä tunnelmasta.
Satamassa on tarjolla kaikkea, mitä veneilijä voi toivoa: ravintola, terassi, kylpylä palveluineen, saunat, pesutupa, lastenhoitohuone, venetarvikekauppa, polttoainetta, lähikauppa, josta saa muuten suussasulavaa, tuoretta savukalaa.
Kasnäsissä ihmiset paistattelivat päivää veneiden kansilla, terassilla ja rannalla. Rantakalliot ovat huikaisevan hienot, mutta yllättäen emme nähneet ketään siellä istuskelemassa tai lojumassa. Kuljeskelimme kallioilla ensimmäisenä päivänä ja iltana, mutta sen jälkeen emme sinne enää ehtineet, tai muistaneet, mennä.
Kasnäs on portti saaristoon, ja saariin mekin lähdimme lähes saman tien kylään saavuttuamme. Vinkkaan tässä postauksessa sinulle kolme idyllistä saarta, jotka kaikki ovat vierailun arvoisia. Niihin pääsee sekä veneellä että ilmaisilla lauttayhteyksillä.
Jälkiviisaasti voin todeta, että aikataulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Lossit ja lautat eivät suhaa yhtenään ja odotusaika voi venyä pitkäksi.
idyllinen kylämaisema ihastuttaa högsårassa
Mies oli varannut meille tulopäivän iltapäiväksi paikan suositusta Farmors Cafésta Högsåran saaresta. Kahvila sijaitsee kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Högsåran vierassatamista. Emme ehtineet laskea venettä vesille tulohässäkässä ennen kuin oli aika rientää kahvilaan, joten jätimme auton Svartnäsin parkkipaikalle ja ajoimme saareen maksuttomalla lossilla.
Osuimme tuurilla juuri lossin lähtöaikaan. Tuuli pöllytti tukkaa ja nenässä tuoksui raikas meri-ilma. Takaisin tullessa odottelimme lossia toista tuntia, kun emme olleet huomanneet tarkistaa aikatauluja.
Högsåra on kaunis saari, historiallinen luotsikylä ja elävä pieni saaristolaisyhteiskunta Kemiönsaaren läntisessä saaristossa. Vanhimmat Högsåran rakennukset ovat 1700-luvulta.
Hiekkatietä kävellessä ja kylän idyllisiä maisemia katsellessa tuntui melkein kuin olisimme siirtyneet ajassa taaksepäin. Tuntui lomalta, rauhalliselta ja rentoutuneelta. Saarella on myös museo, terassikahvio ja useita uimarantoja.
Farmors Café osoittautui juuri niin viehättäväksi kuin olin odottanutkin. Kahvila on rakennettu Gamlas Lillstuga -nimiseen, parisataa vuotta sitten rakennettuun luotsitupaan.
Kun saavuimme paikalle, ystävällinen tarjoilija ohjasi meidät pöytään leppoisasti jutellen. Väkeä oli paljon ja hän sai taukoamatta ohjata ihmisiä pöytiin. Oli helppo nähdä, miksi tänne kannattaa tehdä varaus etukäteen. Pöydät oli kuitenkin aseteltu väljästi ja ulkona oli ilmavaa ja mukavaa istuskella auringonpaisteessa. Ei tuntunut lainkaan liian ruuhkaiselta.
Kahvilassa oli mukava syödä ja kahvitella aidossa saaristolaismiljöössä. Menu vaihtelee päivittäin sesongin raaka-aineiden mukaan. Ruoka maistui herkulliselta ja palvelu oli hyvää.
Elämyksenä käynti Farmors Caféssa oli upea ja viihdyimmekin siellä pitkään. Kahvila on auki kesä-elokuussa.
Vänön saari kutsuu rauhoittumaan
Olen veneillyt vasta joitakin vuosia ja pystyn nauttimaan merellä olemisesta vain hyvällä säällä. Mies on kokenut veneilijä, mutta ei hänkään enää mielellään lähde merelle vellomaan kovalla tuulella. Onneksemme tuuli oli heikkoa. Veneilysää oli suorastaan täydellinen.
Onni oli myös se, että uhkaavat sinilevälautat pysyttelivät kauempana merellä. Rakastamme uimista luonnonvesissä ja sinilevä olisi voinut huonolla tuurilla pilata uintinautinnon. Kasnäsissä on hyvä uimaranta, jossa kävimme aamu-uinneilla. Parasta on kuitenkin se, kun voi yhdistää veneilyn ja uimisen: ajaa veneellä johonkin sympaattiseen saareen ja uida siellä.
Sellainen sympaattinen saari on Kemiönsaaren kunnan ulkosaaristossa sijaitseva luonnonläheinen Vänö, jonne ajelimme rauhaisaa vauhtia yli ulapan. Saareen pääsee myös maksuttomalla yhteysalus Stellalla Kasnäsista. Se kulkee joitakin kertoja päivittäin lauantaita lukuun ottamatta.
Vänön saarella asuu alle 20 vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu. Satamassakin oli veneitä vieri vieressä. Veneilijöitä ja muita vierailijoita palvelee rannassa viehättävä Strandhuggetin kahvilakauppa, jonka ympärillä sataman elämä pyörii. Kauppa näytti olevan varsin hyvin varustettu ollakseen pieni ulkosaariston kesäkauppa.
Kahvilan takana laakeilla kallioilla näkyy pieniä punaisia saaristolaismökkejä, joita voi käsittääkseni vuokrata.
Vänön saari on neljä kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä. Asutus on keskittynyt saaren eteläpuolelle, pohjoispuolella on enemmän villiä luontoa. Saarella on merkittyjä luontopolkuja, joilla kannattaa pysytellä, ettei tallaa luontoa.
Kävelimme satamasta saaren itäosaan hiekkarannalle. Noin kilometrin mittaisen, kappelin suuntaan kulkevan luontopolun varrella näkyi mustikkamättäitä, niittyjä, lammashakoja ja kanervanummi. Juuri ennen rantaa kuljimme tumman kappelin pihaan ja piipahdimme sisällä. Vänön kappeli on rakennettu hyväntekeväisyysrahoilla ja talkoovoimin vuonna 1975.
Kappelin jälkeen eteemme avautui hieno, hiljainen hiekkaranta. Meidän lisäksemme siellä oli vain muutama muu uimari. Nautimme virkistävästä merivedestä ja rauhasta. Tällä saarella on helppo unohtaa huolet ja kiireet ja viivähtää hetki tai vaikka pidempikin ilman hötkyilyä.
piipahdus Tunhamnissa – kuuluisat villasukat jäivät saamatta
Vänöstä ajoimme muutaman mailin pohjoiseen ja poikkesimme Tunhamnin suojaisaan satamaan. Saarella on ollut asutusta vähintään 400 vuotta. Nykyään sitä asuttavat ympärivuotisesti Brunströmien kaksi perhettä. He hoitavat siellä sukutilaansa ja palvelevat auliisti veneilijöitä.
Saaren emäntä Thelma neuloo perheen kasvattamien lampaiden villasta sukkia, pipoja ja muita villavaatteita ja myy niitä vierailijoille. Myynnissä on usein myös savukalaa ja sämpylöitä. Saaressa voi käyskennellä kallioilla, kulkea vehreillä pelloilla ja haistella kanervan ja katajan tuoksua.
Rantauduimme saareen sen verran myöhään, ettemme kehdanneet enää mennä häiritsemään perheen iltarauhaa. Kurkimme hyvin hoidettuun pihapiiriin vain vähän kauempaa. Ehkä pääsemme joskus toiste tutustumaan lammasfarmiin ja hankkimaan itsellemme aidot saaristolaisvillasukat. Toisaalta nyt oli niin kuumakin, ettei ajatus villavaatteista suuremmin houkutellut.
Lisää veneilykokemuksistani voit lukea esimerkiksi täältä, kun saimme nauttia uskomattomasta pläkästä merellä. Järvelläkin olemme veneilleet, viimeksi Päijänteellä. Vietimme täydellisen kesäpäivän kesäpäivästä tyynellä järvellä ja Kelventeen upealla hiekkarannalla.
Kasnäsistä olisi hyvä mennä Bengtskärin majakalle. Viime vuonna yritettiin Hangosta, mutta tuulen vuoksi ei onnistunut. Kasnäsistä olisi onnistunut.
Nämä olivat minulle tuntemattomia kohteita, mutta Örössa ollaan Kasnäsissä käsin käyty.
Ja tosiaan, Kelvenne on myös upea.
Voi apua, nyt vasta huomasin tämän… pahoitteluni.
Bengtsäkärin majakka jäi meiltäkin toiseen kertaan. Ehkäpä ensi kesänä pääsemme sinne. On niin paljon kauniita ja kiehtovia kohteita, ettei kaikkiin mitenkään ehdi.
Hyvää syksyn jatkoa ja mukavia reissuja!
Kaikki saaret vaikuttivat mukavilta vierailukohteilta ja sää näyttää todella suosineen. Toistaiseksi ei ole itse tullut käytyä mistään kolmesta ja Högsåra oli ainoa, joka on edes nimenä tuttu. Ensi kesänä voisi olla kiva idea itsekin lähteä viettämään tuonne mukavaa kesäviikonloppua.
Juu, olivat kyllä suloisia saaria. Monta muuta kiinnostavaa saarta jäi vielä näkemättä. Esimerkiksi Bengtskärin majakka oli meillä ”listalla”, mutta emme tällä kerralla lähteneet niin kauas. Ensi kerralla sitten. Saaristomerellä riittää koettavaa vielä vaikka kuinka monelle kerralle.