Yksi ihanimpia näkyjä kotona on auringonvalossa kylpevä keittiö. Tuntuu, että keittiö herää suorastaan hehkumaan, kun luonnonvalo tulvii sisälle. Valot ja varjot leikkivät valkoisilla kaapinovilla ja koko keittiö pursuaa virkeyttä ja energiaa samalla tavalla kuin itsekin teen keväisin.
Nautin siitä, kun enää ei tarvitse kammeta itseään ylös sängystä pimeässä, vaan saa herätä valoisaan ja virkeään aamuun ja tepastella keittiöön teelle. Ei tarvitse edes napsutella valoja päälle. Elämä tuntuu astetta helpommalta, koronatilanteesta huolimatta.
Tokihan auringonvalo paljastaa myös sormenjäljet ja pölyhiukkaset pinnoilta, mutta niistä en jaksa stressata. Usein kyllä tartun mikrokuituliinaan ja pyyhkäisen pintoja, kun odottelen teen hautumista. Olen yleensäkin fiilissiivoaja. En tiedä koskaan, milloin siivousinspiraatio iskee, minä päivänä tai mihin aikaan vuorokaudesta.
Nämä kuvissa näkyvät Kultakeramiikan kulhot ja kupit ostin kierrätyskeskuksesta jonkin aikaa sitten, kun kippasin sinne pieneksi jääneitä lastenvaatteita. Ihastuin kippojen kauniiseen, kesäiseen kuviointiin, jota katsoessa tulen joka kerta hyvälle tuulelle. Siitäkin tulee hyvä mieli, että saan antaa uuden kodin suomalaisen perheyrityksen valmistamille astioille.
Mikäpä muu sopisi valossa kylpevään keittiöön paremmin kuin tulppaanit. Tulppaanit kuuluvat kevääseeni. Koetan hoitaa tulppaaneita supertunnollisesti ja pitää ne nuupahtamatta maljakossa mahdollisimman pitkään: vaihdan tuoreen veden ja leikkaan uudet imupinnat päivittäin ja vien ne yöksi viileään.
Silti kukat lakastuvat yleensä viimeistään viidentenä päivänä. Kunpa ne kestäisivät pidempään.
Onneksi viherkasvit sentään kukoistavat päivästä toiseen, varsinkin nyt, kun tein niille viime viikolla keväthuollon ja vaihdoin uudet mullat. Kasvit näyttävät nyt hyvinvoivilta, terhakoilta ja vihreääkin vihreämmiltä.
Valoisaa maaliskuun jatkoa!
