Mäntysauna raikkaaksi valkoisella saunavahalla

Käsittelin 20 vuotta vanhan, kellastuneen mäntysaunamme valkoisella saunavahalla. Vahaamisessa oli yllättävän kova homma, mutta se kannatti. Saunasta tuli huomattavasti valoisampi, raikkaampi ja viihtyisämpi.

Valmistuihan se saunaremppa jouluksi! Pääsimme löylyttelemään raikkaaseen ja valoisaan saunaan ja vihkimään uudistetun saunan käyttöön ennen kiireetöntä kotijoulua.

Sain idean rautakaupassa reilut kolme viikkoa ennen joulua: perhe saa minulta ”joululahjaksi” vaalean, puhtaan saunan. Päätin käsitellä kellastuneen ja ankeahkon oloisen mäntysaunamme valkoisella saunavahalla.

Jos olisin tiennyt, kuinka kova homma saunan vahaamisessa on, olisin harkinnut uudemman kerran. Toisaalta oli hyvä, etten tiennyt, ja työ tuli vihdoin tehtyä. Olinhan haaveillut saunan vaalentamisesta jo pitkään. Ei vahaaminen vaikeaa ollut, mutta aikaa siihen upposi melkoisesti.

Pintojen puhdistus

Aloitin puhdistamalla kaikki saunan puupinnat maalipesulla. Ohjeissa neuvotaan käyttämään saunapesuainetta, mutta koska meillä oli toisesta remontista jäänyttä maalipesuainetta, käytin sitä. Rautakaupassa sanottiin, että se käy hyvin.

Puhdistettavia pintoja riitti pienessäkin saunassa: katto, seinät, lauteet, kaiteet, jakkara, valaisimen suojus, puinen päänalunen, ikkunan ja oven puitteet. Ennen varsinaiseen hommaan ryhtymistä, kannattaa myös suojata lattia, sillä saunavaha imeytyy helposti kaakelisaumoihin.

Niin kätevää kuin suihkutettava maalipesu onkin – se suihkutetaan pinnoille, pyyhitään lika pois ja annetaan kuivua – sillä on myös huonot puolensa. Saunan pintoja suihkutellessa aerosolia jäi leijumaan ilmaan ja laskeutui ilmeisesti myös silmiini, varsinkin katonpesun yhteydessä, sillä silmiäni alkoi kirvellä. Kirvely meni onneksi ohi päivässä tai parissa, kun huuhtelin silmiä tiuhaan vedellä. Ensi kerralla pitää varmaan laittaa uimalasit päähän, tai käyttää ei-suihkutettavaa maalipesua ainakin katon pesemiseen.

Saunan vahaus

Kun pinnat olivat kuivuneet, aloitin niiden käsittelyn valkoisella Supi Saunavahalla. Sitä on myynnissä värittömänä sekä mustana, valkoisena ja harmaana valmisvärinä. Lisää värejä saa sävyttämällä. Saunavahan idea ei ole pelkästään uudistaa puupintoja ja tehdä saunasta nätimmän näköistä, vaan vahakäsittely tekee puupinnoista paremmin kosteutta, kulutusta ja likaantumista kestäviä.

Pintoja en hionut. Ne näyttivät olevan ihan hyvässä kunnossa. Jos olisin tavoitellut täydellisyyttä, ja jos olisin jaksanut, hiomisenkin olisi voinut tehdä.

Etenin hommassa ylhäältä alaspäin ja sudin ensin katon ja sen jälkeen seinät. Näin pystyin kiipeilemään ja keikkumaan lauteilla huoletta, kun en ollut niitä vielä maalannut. Mietin moneen kertaan, miksi saunavahaa sanotaan vahaksi? Sen koostumus ei ole millään tavalla vahamainen, vaan hyvin ohut. Se muistuttaa siinä mielessä kaluste- tai terassiöljyä. Tärkeää on sekoittaa vaha hyvin ennen käyttöä ja myös käytön aikana ajoittain.

Levittämiseen sopii kuulemma erityisen hyvin vaahtomuovinen sivellin tai sieni. Sellaista en sattunut löytämään kaupasta enkä jaksanut haeskella, joten käytin keinokuitusivellintä, tai oikeastaan useampaa eri levyistä sivellintä: leveämpää leveille aluille, kapeampaa kapeisiin paikkoihin ja pienenpientä koloihin ja pikkutarkkoihin paikkoihin. Hyvin sivellinkin toimi ja vaha levittyi helposti.

Urat hidastavat hommaa

Seinien ja katon käsitteleminen oli hidasta, sillä leveät kaistat ja kapeat urat piti vahata erikseen. Olin elätellyt toiveita, että vaha ulottuisi ja tarttuisi myös uriin, kun vedän leveämmät kaistat, mutta niin ei käynyt. En tiedä, olisiko vaahtomuovisienellä onnistunut kätevämmin. Katon käsitteleminen vaati eniten kärsivällisyyttä, sillä jouduin olemaan nurinniskoin ja niska-hartiaseutu alkoi jumittaa. Onneksi meillä on pieni sauna.

Katon käsittelyn jälkeen homma helpottui ja muuttui mukavammaksi. Etenin pala palalta ja vahailin pintoja parin viikon ajan pari kolme tuntia päivässä, oman fiiliksen ja jaksamisen mukaan. Näin urakka ei tuntunut rasittavalta, vaan varsin leppoisalta. Oli suorastaan rauhoittavaa sulkeutua saunaan ja keskittyä sutimiseen. Ihan parasta oli se, että työn jälki todella näkyi.

Käsittelin saunavahalla myös ikkunan ja oven puitteet, ovenkahvan ja lapsen tekemän löylykauhan varren. Lauteet piti irrottaa, jotta sain takaseinän ja lauteiden kannattimet vahattua kunnolla.

Lauteiden vahaus

Saunavaha on todella riittoisaa. Litralla käsittelee noin 10-13 m² pintaa puulaadusta riippuen. Litran purkki riitti pienen saunamme kaikkien pintojen käsittelyyn kertaalleen. Jouduin kuitenkin ostamaan vielä toisen purkillisen, sillä yksi vahakerros jätti pinnat väriltään epätasaisiksi ja minun piti käsitellä ne vielä toiseen kertaan.

Tasaisimmin vaha levittyi sileisiin lauteisiin ja kaiteisiin. Toisen kerroksen jälkeen puunväri kuulsi hieman lävitse seinistä ja katosta, ja hyvä niin, koska en halunnut saunasta vitivalkoista.

Saunavaha kannattaa levittää puunsyiden suuntaisesti ja käyttää vahaa vain sen verran kuin puuhun kertalevityksellä imeytyy. Liika saunavaha tekee pinnasta liukkaan tuntuisen. Tässä taisin vähän mokata lauteiden kohdalla, sillä sileitä lauteita oli niin mukava käsitellä, etten malttanut lopettaa ajoissa.

Mietin nyt, auttaisikohan, jos hioisin varovasti askelmalaudetta vähän karheammaksi. Istumalauteessa ei pieni liukkaus haittaa, kun sen päällä on joka tapauksessa pefletit. Toisaalta, voihan askelmalauteellekin laittaa tarvittaessa pyyhkeen.

Valmis vaalea ja raikas sauna

Kaiken kaikkiaan olen supertyytyväinen saunan uuteen, raikkaaseen ilmeeseen. Sauna on AIVAN eri näköinen ja niin paljon valoisampi kuin ennen. Puupinnoissa on kaunis, silkinhimmeä vaalea sävy ja samalla myös suoja likaa ja vettä vastaan. Saunassa myös tuoksuu ihanan puhtaalta.

Ennen ensimmäistä saunomista sauna piti lämmittää kertaalleen tyhjänä. Saunassa voi huoletta löylytellä, sillä Supi-saunavahasta ei haihdu sisäilmaan haitallisia aineita. Pienen saunan käsittelyyn tarvittavat kaksi purkillista saunavahaa maksoivat 48 euroa. Sain tehtyä ison muutoksen pienellä rahalla.