Tämä viikonloppu on ensimmäinen yli kuukauteen, kun minulla ei ole mitään ennalta varattua ohjelmaa, menoja tai töitä. Oman pojan rippijuhlat ja siskon lasten rippi- ja ylioppilasjuhlatkin on saatu onnellisesti juhlittua.
Kotona on harvinaisen rauhallista. Yksi lapsi on koko viikonlopun kisoissa, toinen lukee ylioppilaskirjoituksiin ja mies on muuttotalkoissa. Olen siivonnut, ulkoillut, lörpöttänyt puhelimessa, rentoutunut ja tehnyt mitä huvittaa, ilman mitään aikatauluja.
Sää on vielä ihmeellisen lämmin, vaikka on syyskuu. Olen nauttinut auringonpaisteesta, istuskellut terassilla ja ihmetellyt, kuinka hyvin kesäkukat jaksavat yhä kukkia. Kukkapenkissä ruusu pukkasi nuppua vasta nyt. Ehtiiköhän se vielä aueta?
Ostin terassille kesällä riipputuolin. Se on osoittautunut mielettömän hyväksi hankinnaksi. Terassista tuli kertaheitolla kodikkaampi ja viihtyisämpi – varsinkin, kun olimme nikkaroineet sinne myös näkösuojan säleikkörimasta.
Aikaisemmin terassilla oli kukkien ja aurinkokennovalaisimien lisäksi vain pöytä ja tuolit. Löhöpaikka puuttui, joten takapihalla tuli harvemmin vain istuskeltua. Aurinkotuolit eivät ole minun juttuni, joten sellaisia en tullut koskaan hankkineeksi. Mutta riipputuoliin tykästyin heti.
Riipputuolissa istuminen on valtavan rentouttavaa ja jollakin tavalla meditatiivista. Tuoli keinahtelee hiljalleen, olo tuntuu leijuvalta ja mieli rauhoittuu. Ei ole kiire mihinkään.
Voin leijailla riipputuolissa vaikka kuinka kauan ja antaa vain ajatusten virrata. Olen yleensä huono istumaan paikoillani tekemättä mitään, mutta riipputuolissa se onnistuu ongelmitta. Tuolin muotokin on sellainen, että se ikään kuin sulkee ihmisen omaan kuplaansa.
Myös aktiivinen ja menevä urheilijanuorukaisemme on ottanut riipputuolin omakseen. Minusta on kiva katsella, kuinka hyvin hän viihtyy omissa ajatuksissaan pesämäisessä tuolissa.
Uskon, että tulen keinahtelemaan ulkosalla vielä pitkälle syksyyn. Lämmintä vaatetta vain päälle tai viltin alle suojaan, niin tarkenee.
Mutta mitä teen riipputuolille talvella? Runko on tukevaa terästä ja tuoliosa polyrottinkia, jonka pitäisi kestää myös pakkasta. Tuolin käyttöä ei kuitenkaan suositella pakkasella, sillä jäätyessään se ei kestä rasitusta yhtä hyvin kuin normaalisti.
Haluaisin keinahdella myös talvella. Jos tuoli olisi vähän pienempi, voisin raahata sen sisälle makuuhuoneen tai olohuoneen nurkkaan pyöreän juuttimaton päälle. Täytyypä vähän mittailla, saisinko sen mahtumaan jonnekin.
