Kaupallinen yhteistyö: Opa Muurikka
Savun tuoksu on leijunut takapihallamme moneen otteeseen tässä kesän aikana, kun olen harjoitellut sähkösavustimella kokkailua. Savukala on suurta herkkuani, ja olen innostunut erityisesti kalan savustamisesta. Savustamisessa vain mielikuvitus on rajana ja savustaa voi kalan lisäksi melkein mitä tahansa, lihaa, kasviksia, juustoja, äyriäisiä.
Muistan lapsuudestani, että savustuspönttöjä tehtiin vanhoista tynnyreistä tai teräslaatikoista ja oikea savustusaika arvioitiin mutu-tuntumalla. Ongelmana oli se, ettei savustuslämpöä voinut säätää ja myös savustusaikaa oli haastavaa arvioida. Siksi olen tähän asti ajatellut, että savustaminen on vaikeaa ja vaatii erityistä taitoa ja kokemusta.
Nyt kun olen käyttänyt sähkösavustinta, olen huomannut, että kaltaiseni harrastelijakin voi onnistua savustamisessa. Tai no, ensimmäinen kerta meni kyllä harjoitteluksi, mutta sen jälkeen savustaminen on sujunut mukavasti.
Sain yhteistyön tiimoilta Muurikan PRO 1100 W sähkösavustimen, jonka runkoon on kiinnitetty lämpömittari. Siitä on helppo säätää ja seurata savustuslämpötilaa. Savustimessa on kolme eri tehoa ja lämpöä voi säätää portaattomasti 75 asteesta 230 asteeseen.
Jos haluaa oikein tarkaksi ruveta, voi tuikata kalaan tai lihaan lämpömittarin ja tarkistaa kypsyysasteen. Itse käytän sisälämpömittaria yleensä lihaa savustaessani, koska haluan varmistaa, että muille tarjoilemani liha on varmasti kypsää. Itse syön vain kalaa, lihaa en lainkaan.
Sähkösavustin toimii nimensä mukaisesti sähköllä ja sitä voi käyttää vain ulkona – ympäri vuoden eli savustaminen onnistuu muulloinkin kuin kesällä. Pönttö lämmitetään tyhjänä täydellä teholla haluttuun lämpötilaan. Kun lämpöä on tarpeeksi, työnnetään kypsennettävä ruoka ritilän päälle pönttöön.
Tämän jälkeen, heti tai myöhemmin, lisätään purupelti kostutettuine puruineen vastuksen yläpuolelle kannattimien varaan. Laitteen lämpövastus kuumentaa savustuspuruja ja ne alkavat muodostaa savua. Välillä käytän sähkösavustinta pelkkänä pihauunina ja jätän savustuslastut kokonaan pois.
Kuten jo mainitsin, ensimmäinen savustuskertani ei mennyt ihan putkeen. Liha kypsyi kuin ihmeen kaupalla mureaksi, mutta kasvikset jäivät puoliraaoiksi, kun en malttanut kypsennellä niitä tarpeeksi kauan. Olin myös utelias ja kurkin vähän väliä pönttöön ja sisälämpötila sahasi. Lisäksi olin vahingossa asettanut pöntön terassille niin, että savut tössähtivät suoraan olohuoneen ovesta sisään, kun avasin pöntön kannen.
Nyt olen tutustunut sähkösavustimen käyttäytymiseen ja savustaminen sujuu paremmin. Olen myös kärsivällisempi enkä availe luukkua lakkaamatta kesken savustuksen.
Savustamisessa, aivan kuten grillaamisessa, joutuu opettelemaan eri raaka-aineiden kypsymisaikoja. Kokeilemalla oppii parhaiten. Esimerkiksi puoli kiloa kalaa kypsyy sähkösavustimen korkeimmalla lämmöllä eli kolmossäädöllä 15-25 minuutissa, liha vaatii yleensä vähän pidemmän ajan.
Savustimen ulkopinta kuumenee savustuksen aikana polttavan kuumaksi, joten pönttöä ei pidä mennä koskettelemaan mistään muusta kohdasta kuin puisesta nostokahvasta tai kannen kahvasta. Viimeksi, kun savustelin, meidän utelias koiruli pörräsi vesi kielellä ympärillä. Mies sai vahtia silmä kovana, ettei koira polta itseään. Lapsemme ovat jo sen verran isoja, että heille riittää, kun sanoo asiasta.
Savustimen irrotettavat sisäosat eli purupelti, rasvapelti ja ritilät kannattaa puhdistaa käsin tai astianpesukoneessa jokaisen käyttökerran jälkeen. Peltien puhdistamista helpottaa se, että suojaa ne foliolla. Folio on helppo kääräistä pois ja heittää roskikseen. Hyvä vinkki on myös se, että jos haluat väriä savustettavaan ruokaan, aseta muutama sokeripala purujen päälle.
Muurikan sähkösavustimen mukana tulee käyttöohjeen ja pienen reseptivihon lisäksi pieni pussi savustuspuruja, joten savustamisen alkuun pääsee vaikka heti. Savustimen saa säilytettyä siististi kätevän suojahupun alla.
Minusta on kiva kokkailla kesällä pihalla ja savustettu ruoka on vaan niin hyvää ja mehevää. Mikä olisikaan parempaa kuin tuore, itse savustettu kala.
Seuraavaksi ajattelin savustaa muikkuja ja leipäjuustoa. Savustimella saa ruokiin ihanan, aromaattisen ja hienostuneen savun maun, jota ei uunissa paistamalla saa. Tavallisen uunin käyttö onkin jäänyt tänä kesänä olemattomaksi, kun on ollut niin turkasen kuuma keli. Lisäksi olemme viettäneet paljon aikaa mökillä, jossa ei ole uunia laisinkaan. Mutta savustin kulkisi sinnekin kevyesti mukana – jos vain vanhalla mummonmökillämme olisi sähköt.
